Sote on suuri huijaus. Säästöjä ei tule ja kulut kasvavat. Tavoitteena kaiken terveydenhuollon yksityistäminen.

EU:ta ja euroa perusteltiin valheilla. Valheet olivat hinnat tippuvat, valinnanvapaus lisääntyy. Noilla samoilla valheilla yritetään sotea markkinoida. Todellinen tavoite on kaiken terveydenhullon yksityistäminen ja säästöjä ei tule ja kulut tulevat jatkuvasti kasvamaan. Seurauksena vain rikkailla on varaa käyttää palveluita ei muilla. Soten ainoa tarkoitus on aina ollut vain tämä ei mikään muu. Kansalle on toki valehdeltava, jotta sote saataisiin läpi. Näin toimii moni muukin Suomessa asia. Sote ei tule toimimaan kansan eduksi vaan kansan vahingoksi, kuten EU ja euro.

Näin näppärästi se sujuu Suomenkin ryöstö. Sote uudistuksen myötä Suomeen on perustettu osakepulju, Maakuntien tilakeskus Oy joka alkaa hallinnoimaan suurta 3 miljardin arvoista omaisuusmassaa. Tämä pulju on Senaattikiinteistöjen tytäryhtiö ja kelläs olikaan oikeus myydä näitä valtion omistamia osakeyhtiöitä kuin ”itsevaltiaalla” pääministerillä… Ylen radiouutisissa kerrottiin että puljun johtajat valitaan virkamiehistä ilman valintaa ja palkkakin noilla on heti kymppitonnin luokkaa. Kukahan noille alkuunsa maksaa tuon palkan ja entä miten perseaukiselle osakeyhtiölle saadaan puolessatoista vuodessa näin saamarin suuri varallisuus?

Homma näyttää menevän sillai, että kuntalaisten ja veronmaksajien vuosikymmenien aikana maksamat sairaanhoitopiirien ym. kiinteistöt eli sairaalat ja terveyskeskukset sekä laitteet ym. varallisuus miljoonien neliömetrien määrältä ”siirretään” tälle puljulle. Siis SIIRRETÄÄN ilmaiseksi!

Ilmajoella ”siirrettiin” parikymmentä vuotta sitten markalla 80 hehtaaria metsää perustetulle jätelaitokselle. Toinen kaappaus kuntalaisten omistamasta omaisuudesta tehtiin, kun entisen Ilmajoen käsi- ja taideoppilaitoksen omaisuus ”siirrettiin” eurolla Seinäjoella olevalle koulutuskeskukselle. Takana oli kepulainen yhden henkilön missio ja pöytäpaikka ”päättäviin elimiin”, siis lisävirkojen itselleen rohmuaminen.

Kun kuntalaisten ja veronmaksajien omaisuutta näin siirrellään, kuka korvaa menetetyn omaisuusmassan meille sen oikeille omistajille, joita sairaanhoitopiirit ym. vain hallinnoi? Tapahtuuko tässä taas ”euron” kaappaus valtakunnan mitassa jossa omaisuuden reaalihinnasta sen oikiat omistajat jäävät nuolemaan näppejään kun 3 miljardin kaappaus tehdään? Tuskinpa persaukisella Maakuntien tilakeskus Oy:llä on varaa maksaa siirrettävästä omaisuudesta sen oikeille omistajille…

”Valtioneuvosto on päättänyt valtuuttaa Senaatti-kiinteistöt perustamaan tulevien 18 maakunnan omistukseen siirtyvän toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen. Maakuntien Tilakeskus Oy toimii perustamisvaiheessa Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiönä. Maakuntien Tilakeskus Oy siirtyy maakuntien omistukseen vuoden 2019 alusta. Valtioneuvosto päätti asiasta 19. tammikuuta.

Yhtiön toimitilakanta tulee muodostumaan pääosin sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöistä, jossa keskussairaalat ovat keskeisin toimitilaryhmä. Lisäksi yhtiön hallinnoitavaksi tulee runsaasti nykyisin kuntien sote-käytössä olevien tilojen vuokrasopimuksia. Omaisuusjärjestelyistä säädetään eduskunnalle lähiaikoina annettavassa maakuntalaissa.”

alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/maakuntien-toimitilojen-palvelukeskus-etenee

”Aamulehti uutisoi 24.3.2017 yhtiön tuoreiden johtajanimitysten herättävän hämmennystä, koska paikkoja ei pantu ollenkaan avoimeen hakuun, vaan henkilöt on rekrytoitu suoraan.

Kohua herättäneissä johtajanpesteissä on kyse asiakkuus-, rakennuttamis- ja ylläpitojohtajien tehtävistä, joista maksetaan jopa 10 000 euron kuukausipalkkaa.

”Pitää olla kassavirtaa jo puolentoista vuoden kuluttua”

Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen entinen toimitusjohtaja Olavi Hiekka puolustaa hämmennystä herättäneitä johtajanimityksiä. Hänen mukaansa palkkaamisessa ei ollut varaa jahkailla ja tämän vuoksi paikat täytettiin suorahaulla. Hiekan halusi toimeen valtiovarainministeriö, ja nykyinen yhtiö on valtion kiinteistöjä omistavan Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiö.

– Olemme saaneet tehtäväksi muodostaa yhtiön, joka hallitsee tulevien maakuntien kaikkia tiloja. Se on noin karkealla tasolla 10 miljoonaa neliötä. Näistä pitää olla myös vuokrasopimukset ja vuokrakassavirta olemassa runsaan puolentoista vuoden kuluttua, Hiekka sanoo.

Yhtiöön palkataan noin 1 500 ihmistä

Uuteen yhtiöön palkataan noin 1 500 ihmistä sairaanhoitopiireistä. Kuinka monta uutta johtajaa palkataan ja mistä ei ole toimitusjohtaja Olavi Hiekan mukaan vielä selvillä.

Omaisuutta uudella kiinteistöjätillä on noin 3 miljardia, velkaa 2 miljardia ja se saa muun muassa vuoratuloja vuokraamalla kunnille kiinteistöjä. Se myös vuokraa kunnilta kiinteistöjä. Vuokrasopimuksia tehdään tuhansittain. Kunnille jäävät perussairaanhoidon kiinteistöt uudistuksessa.

Tammikuun lopussa perustettu suuryhtiö on yksi tulevista yhtiöistä, joita perustetaan soten ja maakuntauudistuksen myötä. Maakuntien tilakeskus perustettiin yhtiönä ennen kuin sotelakilen luonnoskokonaisuus oli ehtinyt eduskuntaan.”

yle.fi/uutiset/3-9529753

Tulihan sekin selväksi, kiinteistöt siirtyy senaatti kakkoselle vaikka ei edes maakuntia ole… Velat jäävät minun ja sinun eli kuntalaisten maksettavaksi. Oikein on itku ja hammasten kiristys tiedossa pitkästä ilosta.

Lainaus Sanden räyhäplokista:

”SOTEsta tihkuu julkisuuteen yhä kummallisempia yksityiskohtia, joista pari erittäin keskeistä viimeaikoina.

Kaikki terveyskeskukset ja aluesairaalat on aikoinaan rakennettu kuntalaisten verovaroilla, eli kuntalaiset ovat siis maksaneet ne itse. Tarkoituksena oli, että näissä rakennuksissa tarjottaisiin kuntalaisille kuntalaisten maksamia terveys- ja muita palveluita. Nyt on paljastunut, että KAIKKI nämä kiinteistöt, kansalaisten maksamat rakennukset, aijotaan anastaa kuntalaisilta uudelle Senaatti 2 -yhtiölle, joka sitten tekisi niillä mitä huvittaa.

Yksikään kuntalainen, jonka rahoilla nämä kiinteistöt on aikoinaan rakennettu, ei tule saamaan senttiäkään. Ilmeisesti kunnatkaan eivät tule saamaan sentin senttiä kiinteistöistään. Lisäksi viedään laitteistot yms. jotka nekin on hankittu kuntalaisten rahoilla. Kyse on siis miljardien omaisuusmassan kavalluksesta, anastamisesta, varastamisesta, tai kuten eräs demari sanoi, ryöstöstä. Tämän ryöstön suorittavat Suomen eduskunta ja hallitus. Mitä ihmettä tälle maalle on tapahtumassa?

Toinen erittäin erikoinen SOTE-fakta on sitten tämä: suurin osa kunnista menettää suurimman osan budjeteistaan. Kyllä, luitte aivan oikein. Kun ”maakunta”, tai mikä se taho sitten ikinä tulee olemaankaan, ottaa hoitaakseen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnat tulevat menettämään kaiken tuon rahan. Useimmissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimi on ylivoimaisesti suurin osa kuntien budjeteista. Se tarkoittaa kuntien budjettien puoliutumista, tai sitä, että kunta tulee menettämään valtaosa siitä rahasta, mitä sillä on ollut käytössään. Asia ei ole edes mikään uusi tai ihmeellinen, vaikka ihmeellisen vähän siitä julkisuudessa poliitikot puhuvat.

Luotettava suomalainen valtamedia laajensi näkökulmaa eilen uutisoimalla kuinka vesi on nyt kuumin tuote maailmalla. Vesiyhtiöt ovat pulassa kun on säätelyä ja rajoituksia, kun vettä ei saa hyödyntää vapaasti. Suomella on vettä. Ja kuten Nestlen, maailman suurimman pulloveden valmistajan toimitusjohtaja sanoi jo vuosia sitten: Vesi ei ole ihmisoikeus!”

rayhablogi.blogspot.fi/

Myös kansanedustaja Sirpa Paatero on nostanut kissin pöydälle:

”SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.”

demokraatti.fi/kansanedustaja-hurjistui-tallaista-toisen-oma…-ryostoa-ei-ole-suomessa-koettu-

Hallituspuolueen ajavat tuhoisaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta laajan asiantuntijajoukon tyrmäävistä lausunnoista huolimatta. On jo ilmiselvää, että edessä on valtavia ongelmia.

Eriarvoisuus alueiden ja kansalaisten välillä tulee kasvamaan. Asiakasmaksut kasvavat mitä ilmeisimmin merkittävästi. Kokonaiskustannukset kasvavat varmasti, kun rakennetaan päällekkäisiä kilpailevia järjestelmiä. On suuri vaara, että kirjaimellisesti elintärkeät palvelut vaarantuvat esim. erikoissairaanhoidossa.

Pahimmat ongelmat ovat vielä vältettävissä, jos hallitus ottaa sote-hankkeessa reilun aikalisän. Näin se tekee, jos viimein suhtautuu asiaan ratkaisukeskeisesti: On syytä jatkaa sellaista mikä toimii ja muuttaa sellaista mikä ei toimi.

Aikalisää puoltaa sekin, että hankkeessa on edelleen perustuslaillisia ongelmia. Lisäksi maakuntauudistus on jäämässä torsoksi, kun maakuntien verotusoikeutta ei tule.

Sote-palveluiden rakenteet tarvitsevat merkittävää remonttia. Remontin pitää kuitenkin parantaa tilannetta. Nyt ollaan tuhoamassa toimivaa ja rakentamassa kalliilla entistä huonompaa.

Suomen terveydenhoitojärjestelmä on vertailukelpoisiin maihin verrattuna hyvin kustannustehokas. Suuri korjattava asia on terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon keinotekoinen kilpailutilanne.

Hallituksen sote-mallissa näkyy aatteellinen tavoite. Hallituspuolueet haluavat ajaa alas julkista sektoria ja korvata sen yksityisellä. USA-mallisen terveydenhoidon suuntaan siirtyminen on vakava virhe, ellei sitten haluta että terveydenhoito jätetään suuryhtiöiden ahneuden armoille.

Toinen mahdollisuus on koko Suomen sote-ratkaisu, jossa otetaan käyttöön inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävimmät ratkaisut. Kyse on tahdosta.[Lainaus päättyi.]
¤ #¤
20 suurimman kaupungin enemmistö erittäin kriittinen Sipilän oikeistohallituksen sote-uudistusta kohtaan

Enemmistö Tasavallan kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista suhtautuu kriittisesti hallituksen lakiluonnokseen valinnanvapaudesta sote-uudistuksessa. Kyseisissä kaupungeissa asuu yhteensä 2,9 miljoonaa ihmistä, so. yli puolet suomalaisista. Mainituista kaupungeista 12 (= 60 %) suhtautuu uudistuksen eri osiin pääosin kielteisesti.

Tampere pitää esitettyä valinnanvapausmallia monimutkaisena ja vaikeasti hahmotettavana. Mallia pitää yksinkertaistaa ja selkeyttää. Kielteisimmin lakiluonnokseen suhtautuvat Helsinki, Seinäjoki ja Vantaa.

”Lakiluonnos on puutteellinen, huonosti valmisteltu ja sisältää niin paljon merkittäviä riskejä, että se tulisi ehdottomasti valmistella uudelleen” (Vantaa).
Rovaniemi palauttaisi valinnanvapauslain uudelleenvalmisteltavaksi. Rovaniemen mielestä uudistuksen riskinä on hallitsemattoman tilanteen syntyminen.

Vaasa ja Seinäjoki ehdottavat erillistä kokeilulakia valinnanvapauden asteittaisen lisäämisen tueksi.

Lausunnoissaan kaupungit epäilevät erityisesti kustannusten hillinnän onnistumista. Espoon mukaan uudistus lisää tietojärjestelmäkustannuksia 500 miljoonaa euroa. Palkkaharmonisoinnin lasku nousee 200–500 miljoonaan euroon.
Kotkan mukaan valinnanvapaus nostaa kuluja, kun aiemmin itse maksaneet potilaat siirtyvät julkisen sektorin asiakasmaksujen piiriin.

80 prosenttia kaupungeista epäilee lakiluonnoksen siirtymäsäännöksiä. Uudistuksen aikataulua pidetään liian kireänä, jopa epärealistisena.
Vaasa katsoo, että julkista tuotantoa ei ehditä yhtiöittää ja saada kilpailukykyisen kuntoon vuoden 2019 alkuun mennessä.

Helsingin mielestä markkinoilla jo olevat yhtiöt saavat siirtymäsäännösten seurauksena merkittävän kilpailuedun, mikä heikentäisi maakunnan yhtiöiden asemaa kilpailussa. Siirtymäajan pidennystä toivotaan laajasti. Hämeenlinnan mielestä lain voimaantuloa pitää myöhentää. Oulu näkee, että valinnanvapaus tulee toteuttaa vaiheittain pidemmällä aikavälillä.

Pääosa kaupungeista (70 %) katsoo, että uudistus ei kavenna terveyseroja eikä paranna palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Vielä vähemmän ne uskovat siihen, että asiakkaalla on mahdollisuus saada tarpeen mukaisesti yhteen sovitettuja palveluita.

Kuntaliitto ei usko miljardien menohillintään ja vaatii valinnanvapausmallille riittävää siirtymäaikaa ja käyttöönottoa asteittain.

Kestävätkö hallituksen sote-faktat?

Hallituksen sote-uudistus markkinoistamismalleineen epäonnistuu tasa-arvoa, integraatiota ja kustannusten kasvun hillintää korostavien tavoitteiden täyttämisessä, uskoo ”soteprofessori” Juhani Lehto.

Sipilän hallitus on vaikeassa asemassa yrittäessään selvitä sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoistamisuudistusta kohdanneesta kritiikistä kuntavaalien alla. Kritiikkiä tulee niin erilaisten asiantuntijoiden, oppositiopuolueiden ja ulkomaisten arvioitsijoiden kuin myös hallituspuolueiden omien aktiivijäsenten sekä kunnissa ja kuntayhtymissä olevien edustajien taholta. Niin kutsuttuun sote-valinnanvapauslakiesitykseen tulleista yli 600 lausunnosta valtaosa on vahvasti kriittisiä. Lisäksi satoja lausuntoja ovat olleet hyväksymässä myös hallituspuolueiden aktiivijäsenet.

Lakiesityksen puolustaminen näyttää yhä vaikeammalta, mikä käy hyvin esiin ministeri Juha Rehulanvastauksesta eduskunnan koko opposition välikysymykseen 4.4.2017. Siinä hallitus yrittää vielä kerran todistella, että esitetty markkinoistamismalli olisi yhdistettävissä sote-uudistuksen tasa-arvoa, integraatiota ja kustannusten kasvun hillintää korostaviin tavoitteisiin sekä toteutettavissa ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja voimaan tulevalla lainsäädännöllä.

Tasa-arvo

Hallituksen vastauksessa lukee:

Viime vuoden lopulla Lundin yliopistossa valmistui tutkimus, joka osoittaa, että Ruotsissa niiden maakäräjien alueella, jotka käyttävät palvelutarveindeksiin sidottua valinnanvapaustuottajien korvausta eli henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin perustuvaa kapitaatiota, on terveyskeskuksia perustettu juuri alhaisten sosioekonomisten indikaattorien alueille. Palveluiden saatavuuden tasa-arvoisuus hyvinvointierojen näkökulmasta on näin parantunut.

Tämä on merkittävä tulos. Lausuntokierroksen jälkeen päivitetyt muutokset perustuvat juuri tälle mallille. On siis faktaa, että valinnanvapaus on tällä, hallituksen valitsemalla tuottajien korvausmallilla, omiaan kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja palveluiden saatavuuden osalta.

Hallitus viittaa tässä Anellin, Dackehagin ja Dietrichsonin Lundin yliopiston työpaperien sarjassa syksyllä 2016 julkaistuun tutkimukseen ”Does Risk-Adjusted Payment Influence Primary Care Providers’ Decision on Where to Set Up Practices?

Olen itsekin viitannut tähän tutkimukseen sote-markkinoistamisesitystä arvioivassa tutkimuskatsauksessani, ja se on myös lähteenä Vasemmistoliiton sote-uudistusvaihto-ohjelmassa. Hallituksen vastaus antaa kuitenkin väärää tietoa tutkimuksesta. Ensinnäkin tutkimuksessa ei ole kysymys henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin perustuvasta kapitaatiokorvauksesta vaan alueen väestön hyvinvointiriskien suuruuteen perustuvasta korvauksesta. Tutkimusraportissa todetaan myös, että siinä on arvioitu vain alueille sijoittuvien palveluyksiköiden määrää, ei tarjottujen palvelujen määrää. Tutkimus myös toteaa:

On myös mahdollista, että väestön hyvinvointiriskeihin perustuva lisäkorvaus ei lisää potilaille annettuja palveluja, vaan sitä käytetään muuhun tarkoitukseen, kuten korkeampiin voittoihin….Alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvat odottavat pitempään ennen hoitoon hakeutumista tai eivät hakeudu lainkaan hoitoon, mikä voi johtua esimerkiksi taloudellisista rajoituksista tai tyytymättömyydesta saatuun hoitoon.

Täten palvelujen alueellisen saatavuuden muuttuminen lisääntyväksi palvelujen käytöksi edellyttäisi palveluyksiköiltä lisätoimenpiteitä kuten näihin ryhmiin kohdistuvaa etsivää toimintaa tai enemmän ehkäisevään toimintaan painottuvaa fokusta. Väestön hyvinvointiriskeihin perustuva tuottajien korvausmalli ei kuitenkaan kannusta tuottajia tällaiseen aktiviteettiin.

Integraatio

Hallituksen vastauksessa lukee:

Paljon viljelty väite on, että yhtiöittämismalli rikkoisi meillä eri puolilla Suomea rakennetut ja hyvin toimivat mallit, kuten Eksoten Etelä-Karjalassa, Siun Soten Pohjois-Savossa, Kainuun hyvät käytännöt tai Keski-Pohjanmaan Soiten.

Sellaiseen tulevaisuuteen emme ole menossa, jossa niistä hyvistä käytännöistä pitäisi luopua, joita eri kuntayhtymämalleissa on vuosien varrella rakennettu.

On muistettava, että asiakkaan näkökulma on uudessa mallissa tärkein. Se voidaan parhaiten turvata myös erikoistumisen mahdollistavassa monituottajaverkostossa, jollaista olemme nyt rakentamassa.

Tästä on vaikutusarvioinnissa saatu tutkimusnäyttöä.

Oppositio esittää kysymyksessään huolensa keskussairaaloiden päivystyksen jatkuvuudesta ja henkilökunnan riittävyydestä yhtiömallissa. On huomattava, että erikoissairaanhoidon osaamista ei suinkaan kaikkea viedä yhtiöihin – valtaosa säilyy maakunnan toimintana. Maakunnan liikelaitoksella ja yhtiöillä voi olla yhteistä henkilökuntaa. Tämä turvaa osaltaan henkilöstön liikkuvuutta ja riittämistä.

Hallitus perustelee esitystään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sillä, että palvelujen ”täydellinen” integraatio edellyttää erillään hallinnoitujen perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kokoamista yhden maakunnallisen hallinnon alle. Markkinoistamislakiesitys taas hajoittaisi maakunnallisen kokonaisuuden yhden julkisen liikelaitoksen ja kuuden erilaisen ja hallinnollisesti erillisiä yksityisiä, yhtiöitettyjä ja kolmannen sektorin palvelutuottajia kilpailuttavan markkinan kautta ohjautuvaksi (ks. em. artikkelini).

Nyt hallituksen vastauksessa tämä pirstottu monen erilaisen markkinan yhdistelmä nimetään ”monituottajaverkostoksi”, jossa työntekijät voivat joutua hankkimaan elantonsa jakamalla työaikansa monen työnantajan kesken, ”silpputyöksi” työelämän tutkimuksessa luonnehditulla tavalla. Esimerkiksi HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden on arvioinut Töölön sairaalan toiminnan jakautuvan esityksen toteutuessa neljän erillisen liikelaitoksen tai yhtiön toiminnaksi. Integraation esikuvaksi nostetuissa Etelä-Karjalan Eksotessa erillisiä toimijoita olisi useita kymmeniä.

Olen itsekin arvostellut uskomusta, että pelkkä kaiken kokoaminen yhden hallinnon alle takaisi yksittäisten asiakkaiden palvelujen integroitumisen yhteensovitetuksi ja asiakasta pompottelemattomaksi kokonaisuudeksi (ks. artikkelini). Artikkelissa esitellyn tutkimuskatsauksen mukaan iso byrokraattinen organisaatio voi tuottaa myös esteitä asiakastason integraatiolle, ellei päätösvaltaa samalla delegoida ruohonjuuritason tiimeille ja synnytetä ammatillisia ja taloudellisia kannusteita yhteistyöhön ja työnjakoon.

Hallituksen esityksessä ei ole kuitenkaan ollut mitään tähän viittaavaa. Paikallisten isojen organisaatioiden tilalle ollaan saamassa entistä vahvemmat valtakunnalliset tai monikansallikset yritykset byrokratioineen ja mahdolliset taloudelliset kannusteet kohdistuvat organisaatioiden huipulle eikä ruohonjuuritasolle.

Kustannusten kasvun hillintä

Hallituksen vastauksen monessa suhteessa paljastavin puoli on se, että siinä ei sanallakaan vastata välikysyjien kritiikkiin siitä, että markkinoistamislakiesitys ei toteuttaisi uudistukselle asetettua kustannusten kasvun hillintätavoitetta vaan johtaisi kustannusten kasvun kiihtymiseen.

Hallitus ei uskaltanut asettua omaa valtionvarainministeriötään vastaan. Ministeriöhän lausunnossaan arvioi, että markkinoistamislakiesitys johtaisi kustannusten hillintätavoitteen epäonnistumiseen ja ainakin osittain hallitsemattomaan kasvuun.

Keskustelussa hallituspuolueiden kansanedustajat yltyivät vielä lupaamaan, että esitys ei johtaisi asiakasmaksujen nousuun, mutta avaisi pienituloisillekin pääsyn niihin yksityisiin palveluihin, jotka nyt ovat sairausvakuutuskorvausten vain suurituloisille mahdollisen omavastuumaksutason muodostaman muurin takana.

Jos yksityisten palvelujen käyttö säilyisi nykyisenä, mutta omavastuut korvautuisivat nykytasoisilla asiakasmaksuilla, tarvittaisiin julkista rahoitusta lisää vähintään 500 miljoonaa euroa. Mutta kun palvelujen käytön hintamuuri alenisi, kysyntä kasvaisi ja julkisen rahoituksen lisätarve kasvaisi jopa moninkertaiseksi.

Hallitus ei kuitenkaan esityksissään ole uskaltanut esittää tästä mitään arviota vaan on siirtänyt asian asiakasmaksutyöryhmän valmisteltavaksi ohjeella, että ”asiakasmaksut eivät saa nousta kohtuuttomasti”. Tähän asti hallitus ei ole pitänyt ”kohtuuttomana”, että sote-asiakasmaksuihin on tehty 30 prosentin ja suurten potilasryhmien lääkekorvauksiin vielä tätäkin suurempia korotuksia.

Aikataulu

Hallituksen vastauksessa lukee:

Uudistuksen voimaantulon ja koko valinnanvapauden lisäämisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässämme osalta olennaista on se, että tieto kulkee toimijalta toiselle. Asiakkaiden tietojen on oltava eri ammattilaisten sekä kansalaisten itsensä käytettävissä riittävänreaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti. Tietojärjestelmiin tehdäänkin merkittävät investoinnit. Jatkuvuuden turvaaminen on ensisijaista.

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla on jo perustettu projektiorganisaatio tätä tarkoitusta varten. Projektiorganisaatiossa tehdään tiekartta tietojen integrointiin nykyisistä järjestelmistä Kanta-alustaan ja maakunnan tietojärjestelmiin. Koko mittava tietojärjestelmäuudistus tulee viemään vuosia. Perustavanlaatuinen tiedonkulku on kuitenkin mahdollista varmistaa suunnitellussa aikataulussa.

Markkinoiden ohjaamiseen ja esimerkiksi ”henkilökohtaiseen hyvinvointiriskiin” perustuvan tuottajakorvauksen määrittämiseen ei siis ole käytössä tietojärjestelmiä. Valmisteilla on vasta ”tiekartta”, jonka mukaan valmistelua voitaisiin käynnistää. ”Perustavanlaatuinen tiedonkulku” tarkoittanee ennen muuta valinnanvapauteen liittyvien valintojen tekemistä sähköisesti ja korvausten maksatukseen kuuluvia tiedonsiirtojärjestelmiä sekä karkeita tilastotietojärjestelmiä.

Markkinoiden avaaminen tehtäisiin täten ilman maakuntien todellista mahdollisuutta seurata tai ohjata ja tarvittaessa korjata tietoon pohjaten pikaisesti järjestelmässä koettuja ongelmia. Ja kyseessä on yhteensä noin 25 miljardin euron liikevaihdolla toimivasta vero- ja asiakasmaksuilla rahoitettavasta järjestelmästä, jolla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia kaikille – vauvasta vaariin ja mummoon!

Hallituksen mukaan kysymykseen ei tule markkinoistamisuudistuksen huolellisempi valmistelu:

Valinnanvapauslaki astuu siis voimaan 1.1.2019. Maakunnilla on erilaiset valmiudet toimeenpanna valinnanvapaus. Osa maakunnista aloittaa puoli vuotta etuajassa, osa aloittaa puoli vuotta jäljessä.

Hitaimmat saavat painavista syistä lisäajan.

Lisäaika ei koske lain valmisteluaikaa, kuten suuri joukko asiantuntijoita ja asianosaisia lausunnoissaan on vaatinut. Voi myös kysyä, miten joissakin maakunnissa oltaisiin yhtiöittämisen suhteen valmiit ennen 1.1.2019, jolloin vasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirto kunnilta maakunnille on esitetty tapahtuvan. Miten maakunnat voisivat yhtiöittää yksiköitä, jotka eivät ole vielä siirtyneet niiden päätösvaltaan?

Vaihtoehtoinen sote-markkinoistamista koskeva totuus?

Hallitus näyttää siis esittävän faktoina väitteitä, jotka eivät ole totta. Se vetoaa tutkimukseen perustuviin vaikutusarvioihin asioista, joista sillä ei ole esittää tutkimukseen perustuvia arvioita. Hallitus siis yrittää pitää kiinni aikataulusta, joka tekee mahdottomaksi markkinoistamisen oikeaan tietoon pohjautuvan käynnistämisen, ohjaamisen ja seurannan.

Lähde:

https://vastavalkea.fi/2017/04/08/kestavatko-hallituksen-sote-faktat/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s