Ovatko turvapaikanhakijat ja pakolaiset sietämätön taakka? Kyllä ovat.

”Sipilä itsekin tietää, että turvapaikanhakijat ja pakolaiset ovat kaikin puolinen taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle.”

Uusi Suomi -verkkojulkaisussa 24.6.2017 julkaistun artikkelin mukaan Juha Sipilän mielestä pakolaisten sijoittamisessa Eu:n jäsenvaltioihin tulisi puhua taakanjaon sijasta vastuun jakamisesta jäsenvaltioiden kesken.

Ylen uutisen (18.6.2017) mukaan Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergkehottaa kuntia vastaanottamaan turvapaikanhakijalapsia, koska nämä hänen mukaansa tulevat olemaan todellisia aarteita.

Samassa uutisessa Nerg kertoo, että nämä alaikäiset lapset tarvitsevat paljon tukea, he tarvitsevat sosiaalitukea, koulua, perhehoitoa ynnä muuta. Se on kunnalle aikamoinen panostus. Uutisessa kerrotaan lisäksi, että moni Suomeen yksin tulleista lapsista ja nuorista on kokenut kovia ja osa heistä on traumatisoitunut.

Sekä Sipilä että Nerg ovat siis omissa puheenvuoroissaan tuoneet esiin että pakolaisten vastaanottaminen ei ole vastaanottajalle taakka ja että moni turvapaikanhakijalapsi tulee olemaan kunnille todellinen aarre.

Eihän tässä auta kuin taas kerran pohtia järkevämpien ajatuksen juoksua.

Aloitetaan pohdinta selvittämällä jo tiedetty totuus eli keitä Suomeen tulee turvapaikanhakijoina.

Maahanmuuttoviraston tilastotietojen mukaan Suomeen saapui vuonna 2015 yhteensä 32 476 turvapaikanhakijaa, joista yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 3 024. Vuonna 2016 Suomeen saapui yhteensä 5 651turvapaikanhakijaa, joista yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli 401.

Seuraavista taulukoista selviää, mistä kolmesta maasta tuli eniten sekä turvapaikanhakijoita että yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita vuosina 2015–2016.

2015

Maa

Turvapaikanhakijat yhteensä

%

Alaikäiset turvapaikanhakijat yhteensä

%

Afganistan

5 214

16,05

1 915

63,33

Irak

20 485

63,08

635

21,00

Somalia

1 981

6,10

253

8,37

Muut

4 796

14,77

221

7,30

Yhteensä

32 476

100,00

3 024

100,00

2016

Maa

Turvapaikanhakijat yhteensä

%

Alaikäiset turvapaikanhakijat yhteensä

%

Afganistan

757

13,40

109

27,18

Irak

1 247

22,07

65

16,21

Somalia

432

7,64

41

10,22

Muut

3 215

56,89

186

46,38

Yhteensä

32 476

100,00

401

100,00

Afgaanit, irakilaiset ja somalithan ovat olleet ne suurimmat turvapaikanhakijaryhmät.

Nyt kun kylmät tilastofaktat on tältä osin selvitetty, siirrytään seuraavaksi selvittämään mitä tarkoittaa taloudellinen huoltosuhde. Tilastokeskuksen mukaan taloudellinen huoltosuhde vertaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää työllisten määrään (Ruotsalainen Kaija (2012) Huoltosuhde aiheuttaa huolta. Tilastokeskuksen katsauksia: http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-06-04_001.html).

Vertailu tehdään siis siten, että toisella puolella on työlliset ja toisella puolella kaikki muut ryhmät. Näitä muita ryhmiä ovat työttömät, 0-14 -vuotiaat, koululaiset ja opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat.

Tilastokeskus tarjoaa erittäin mielenkiintoisia tilastoja. Tällainen tilasto on muun muassa 025 – Väestö pääasiallisen toiminnan, kansalaisuuden, ammattiaseman, sukupuolen, iän ja vuoden mukaan 2000–2015. Tämän taulukon tiedoista saa selville muun muassa suomalaisten työllisten miesten ja naisten määrät Suomessa.

Samasta taulukosta saa tiedot myös afgaanien, irakilaisten ja somalien työllisyydestä yhteensä ja sukupuolen mukaan eriteltynä Suomessa. Näiden tilastotietojen perusteella voidaan laskea koko Suomen taloudellinen huoltosuhde ja lisäksi sen perusteella pystytään laskemaan myös afgaanien, irakilaisten ja somaleiden taloudellinen huoltosuhde Suomessa.

Mielestäni edellä mainittujen kolmen maan kansalaisten taloudellinen huoltosuhde Suomessa on erittäin hyvä taas kerran nostaa keskusteluun, jotta nähdään onko pakolaisten jakamisessa jäsenvaltioiden kesken kyse taakan jakamisesta vai vastuun jakamisesta ja ovatko alaikäiset turvapaikanhakijat kunnille todellisia aarteita.

Kyseisen tilaston tietojen mukaan suomalaisten työllisten miesten ja naisten keskiarvo oli 43,25 prosenttia vuosina 2000–2015. Loppuosa suomalaisista eli 56,75 prosenttia oli muita pitäen sisällään muun muassa noin 23,70 prosentin eläkeläisten osuuden ja 2,77 prosentin osuuden suomalaisista, jotka olivat muuten työvoiman ulkopuolella.

Afgaaneista työllisiä oli keskimäärin 8,92 prosenttia, eläkeläisiä 2,13 prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia oli 20,19 prosenttia. Irakilaisista työllisiä oli keskimäärin 9,76 prosenttia, eläkeläisiä 3,00 prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia oli 23,49 prosenttia.

Somaleista työllisiä oli keskimäärin 9,57 prosenttia, eläkeläisiä 1,48 prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia oli 26,59 prosenttia.

Oheisesta kaaviosta (Afgaanien, irakilaisten, somalien ja suomalaisten työllistyminen Suomessa vuosina 2000–2015) näkee näiden neljän kansalaisuusryhmän työllisyyden Suomessa havainnollisena viivakaaviona.

Voinee olettaa, että kun tilastojen mukaan työllisyys on näiden kolmen turvapaikanhakijaryhmän kesken ollut vakiona noin 15 vuoden ajan, niin se säilyy sellaisena myös jatkossa.

Jotenkin on sellainen aavistus, että kun näistä kolmesta kehitysmaasta ei ole tähänkään mennessä tullut kovin työteliästä ja suomalaiselle yhteiskunnalle sopivia osaajia, niin tuskin näitä sieltä jatkossakaan tulee.

Kuten yleisesti on tiedossa, suurin osa turvapaikanhakijoista ei ole oikeita avuntarvitsijoita, vaan paremman elämän etsijöitä. Tämän vuoksi näistä voinee todeta myös, että nämä eivät ole löytäneet omasta yhteiskunnastaan paikkaa. Nämä ovat siis oman yhteiskuntansa pudokkaita.

Miksi ihmeessä näitä kehitysmaiden pudokkaita pitäisi sitten ottaa osaksi jonkin verran kehittyneempää suomalaista yhteiskuntaa? Hyvin suurella osalla näistä reppanoista ja säälittävyyksistä ei vain ole todellisia kykyjä elää itsenäistä elämää suomalaisessa yhteiskunnassa. Nämä ovat heti tänne tullessaan yhteiskunnan elätettävänä ja ovat sitä jatkossakin.

Se kyllä täytyy todeta, että muutamat näistä pystyvät syystä tai toisesta työllistymään. Tilastot eivät kerro mitään työllisten töiden laadusta. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voitaneen todeta, että jos somali, afgaani tai irakilainen työskentelee, niin tämä työskentelee sitten niin sanotuilla matalapalkka-aloilla. Vai tunnustaako joku nähneensä esimerkiksi somalin asiantuntijatyössä?

Joku työllinen entinen turvapaikanhakija saattaa tehdä pitkää päivää esimerkiksi bussikuskina ja siten saada reilun korvauksen menetetystä vapaa-ajasta ja oletettavasti myös sillä korvauksella elättää itsensä ja mahdollisen perheensä. Mutta suurin osa ei tätä kuitenkaan tee.

Ikäväkseni joudun toteamaan, että nämä muutkin afgaanit, irakilaiset ja somalit elävät jotenkin. Epäilen, että he eivät elä pelkästään pyhällä hengellä tai vankkumattomalla uskolla 64 neitsyeen. Epäilen suuresti, että nämä elävät kuitenkin suomalaisten kustantamilla verovaroilla.

Kun nämä vierasperäiset lajit elävät pääasiassa Suomessa suomalaisen yhteiskunnan varoilla, niin lopputuloksena täysijärkinen ja realistinen ihminen ei voi sanoa, etteikö turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa olisi nimenomaan kyse taakan jakamisesta. Tältä osin pääministeri Juha Sipilä valehtelee kirkkain silmin.

Itse asiassa, tämä sanoilla ja niiden merkityksillä leikkiminen tekee pääministeri Sipilästä entistä petollisemman ja röyhkeämmän. Sipilä itsekin tietää, että turvapaikanhakijat ovat kaikin puolinen taakka vastaanottavalle yhteiskunnalle, mutta hän haluaa petollisesti manipuloida todellisuuden joksikin muuksi kuin mikä se oikeasti on.

Vääristyneellä kuvalla turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta yhteiskuntaamme Sipilä pyrkii edistämään jotain käsittämätöntä omaa asiaansa. Ilmeisesti oman pesän likaaminen on Sipilä tarkoituksena. Samoin tekee Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg.

Kun tiedossa on, että lähes kaikki afgaanit, irakilaiset ja somalit ovat suomalaiselle yhteiskunnalle kaikin puolinen taakka, niin olisi hyvä jos päättäjät tämän suostuisivat myöntämään. Parasta olisi, että näitä ongelmallisia ryhmiä ei otettaisi suomalaista yhteiskuntaa rasittamaan. Parashan ei tietenkään toteudu, mutta olisi kuitenkin toivottavaa, että nämä päättäviin asemiin kansan nostamat älyköt ymmärtäisivät edes olla valehtelematta tästä asiasta. Tämäkin lienee liikaa toivottu.

Se päivä lähenee, että Juha Sipilä ei jatka pääministerinämme. Se päivä voi olla yllättävän nopeasti edessämme. Sen sijaan se päivä, jona afgaanit, irakilaiset ja somalit eivät rasittaisi suomalaista yhteiskuntaa, on varmasti liian pitkän ajan päässä, mutta sekin päivä vielä koittaa.

Lähde:

http://mvlehti.net/2017/07/08/onko-turvapaikanhakija-taakka/

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s